Kohtaamisen taika – Miten syntyy aitoa vuorovaikutusta?

Posted on Posted in Blogi

Jokainen meistä on ollut samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa ja kokenut, ettei yhteyttä ja ymmärrystä synny. Toisaalta olemme kokeneet läheistä yhteyttä, vaikka toinen on ollut satojen kilometrien päässä. Fyysinen välimatka ei ole se ratkaiseva tekijä.

Yhteys on mielentila

Yhteys on mielentila, joka syntyy ihmisten päässä. Se on kuuntelua, keskittymistä ja läsnäoloa. Se on välittämistä ja halua ymmärtää. Yhteys toisiin on asenne, joka vahvistuu itsetuntemuksen kautta. Kun tuntee itsensä, tunnistaa myös, miten silta toisen luo parhaiten rakentuu. Kiinnostus on vahva yhteyden synnyttämisen keino.

Keskeistä on halu rakentaa yhteyttä. Yhteys syntyy, kun avaamme itseämme ja osoitamme, että tarvitsemme toisiamme. Haavoittuvuuden ja oman epätäydellisyyden tunnistaminen lisää rohkeutta ja siten vahvistaa yhteyttä muihin ihmisiin.

Vuorovaikutus

Tänä keväänä yhteys muihin ihmisiin on täytynyt hoitaa pääosin etäyhteytenä. Mielenkiintoista ja tärkeää on se, mitä kannattaa tehdä, jotta etäyhteydessä on aitoa vuorovaikutusta. Teknologiavälitteinen vuorovaikutus tuo yhteyteen mukaan tekniikan. Etäyhteys myös korostaa sanoja. Oikeiden sanojen löytäminen ihmiselle, jota ei edes näe, voi tuntua haastavalta. Omat vahvuudet ovat ehkä muualla kuin sujuvassa ja sanavalmiissa kommunikoinnissa. Juuri sen vuoksi etäyhteyksissä omien ajatusten ja aikomusten sanoittaminen toiselle korostuu entisestään.

Näkyväksi tekeminen

Omien pyrkimyksen sanoiksi pukeminen on pöydälle nosto, joka auttaa toista ymmärtämään. Se on näkyväksi tekemistä, joka auttaa kuuntelemaan, osallistumaan ja luottamaan. Hyvä aikomus on tärkeämpää kuin taitavat sanat. Kaikissa kohtaamisissa kiinnostus on vahva yhteyden rakentamisen väline. Mieluummin aitoa kiinnostusta ja kömmähdyksiä tekniikan kanssa kuin taitavaa tekniikan käyttöä ilman kiinnostusta. Aito kiinnostus kuuluu kyllä läpi. Se on kuin silta, jota pitkin pääsee kulkemaan toisen luo.

”Mulle olisi tärkeä tietää, mitä sulle kuuluu. Ymmärtäisin paremmin, mitä voisin lähiesimiehenäsi tehdä”. Jostakin tuollaisesta voi aloittaa – ja silloin on kyllä jo todella pitkällä yhteyden luomisessa. Kun on halua, sanat kyllä löytyvät vähitellen.

Etäpalaverit

On helpompi järjestää huono palaveri kuin hyvä. Huono onnistuu harmillisen nopeasti; linkki vain jakoon ja palaveri pystyyn.

Kun haluaa järjestää hyvän, kannattaa
– kirkastaa tavoite
– orientoida osallistujat ennalta
– miettiä toteutus / rakenne
– ohjata ryhmän ajattelua
– ottaa huomioon erilaiset ihmiset
– ennakoida osallistumisen esteitä
– tehdä näkyväksi mitä sovittiin.

Kun palaveri on hyvä, sen anti kantaa pitkälle ja tulokset näkyvät arjen tekemisessä. Huonoja on järjestettävä useammin, jotta pääsisi samaan. Eikä sittenkään pääse.

Työhön liittyvien palaverien valmistelussa hyvä ohjenuora on ajatella esim.
– Miten saan muut parhaiten mukaan?
– Miten yhdessä saadaan hommat parhaiten hoidettua?

Arvostus ja luottamus

Etäpalavereihin valmistautumisen sopii kylläkin ohjenuoraksi kaikkiin palavereihin orientoitumiseen. Jos tulokset tehdään ihmisten kanssa ja kautta, on tärkeää houkutella heidät mukaan. Onnistuu keskittymällä vaalimaan arvostusta ja luottamusta. Niistä on hyvä ponnistaa onnistumaan.