Halu ja kyky oppia on entistä tärkeämpi kilpailuetu nykymaailmassa. Työn tekemiseen ja siinä onnistumiseen tarvitaan uutta tietoa ja olemassa olevan osaamisen päivittämistä. Oppimisen kulttuuriin panostaminen on siis fiksua liiketoimintaa.
Oppimisen kulttuuri
Oppimisen kulttuuri kukoistaa, kun oppimiselle annetaan tilaa ja oppimista tehdään näkyväksi. Kulttuuri syntyy toimintatavoista, niistä jokapäiväisen työn rakenteista, joiden kehikkoon työ rakentuu. Oppimista tukeva kulttuuri saattaa ihmiset yhteen. Se ruokkii yhdessä ideointia, kehittämistä ja uudistumista. Oppiminen on luonnollinen ja näkyvä osa arkea. Sen merkitys tunnistetaan ja sille on tilaa arjessa. Oppimista suojellaan.
Oppiminen tukee businesta ja työhyvinvointia
Oppimisen ja kehittymisen näkyväksi tekeminen tyydyttää ihmisen psykologisia perustarpeita. Tarve kokea kyvykkyyttä ja tuntea pääsevänsä eteenpäin on ihmiselle tärkeää. Kun työpaikalla suojellaan oppimista, vahvistetaan samalla ihmisten kyvykkyyden kokemusta. Oppimiskulttuurilla on siten myönteinen vaikutus myös arjen hyvinvointiin.
Työhyvinvoinnin keskiössä on kokemus omasta osaamisesta. Muutoksissa osaamisen tunne herkästi horjuu. Siksi oppimiskykyä kannattaa vahvistaa ja luoda uskoa siihen, että oppimisen kautta löydetään uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Ja koska oppimista tapahtuu paljon rajapinnoilla, on tärkeä purkaa kohtaamista rajoittavia siiloja. Uutta syntyy, kun ihmisiä ja erilaisia osaamisia saatetaan yhteen ideoimaan.
Oppimisen tuki työpaikalla tekee hyvää sekä ihmisille että businekselle. Se vahvistaa sekä tämän päivän hyvinvointia ja tekemistä että yrityksen tulevaisuuden menestystä.
Erilaiset osaamiset ja oppimisen tarve
Oppisesta on tullut yhä kiinteämpi osa työn tekemistä, koska kompleksinen maailma edellyttää jatkuvaa uuden oppimista, ongelmanratkaisua, soveltamista, uudistumista. Ehkä osaamisen johtamista tärkeämpää onkin puhua oppimisen kehittämisestä. Millainen osaaminen sitten kestää aikaa?
Osaamisen voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan. Kovat taidot ovat substanssitaitoja esim. jonkin ohjelmiston hallinta ja niillä on nykymaailmassa taipumus vanhentua nopeasti. Niin sanotut pehmeät taidot sen sijaan ovat yleisempiä taitoja ja kestävät paremmin aikaa.
Itsensä johtaminen, luovuus, sosiaaliset taidot, empatia, kyky yhteistyöhön, kohtaamisen taito ja oma asenne kannattelevat muuttuvissa tilanteissa, koska sisältävät itsessään muutos-/tilanneherkkyyttä. Taito tunnistaa omia ajattelutapoja ja uskomuksia on osa itsetuntemusta. Se on metataito, joka kannattelee oppimista. Auttaa säätelemään ja arvioimaan omaa tekemistä ja lisää siten myös tekemisen joustavuutta.
Miten sinun työpaikallasi tuetaan oppimista?
Puhutaanko sinun työpaikallasi oppimisesta? Onko se näkyvää? Onko sille tilaa?
Jos arki koostuu palavereista, joissa käsitellään asiat ja mennään eteenpäin, oppimiselle ei ehkä jää tilaa. Tarvitaan aikaa pysähtyä, ihmetellä ja tutkia. Tulos ei useinkaan näy heti, koska oppiminen ja kehittäminen ovat prosesseja. Tarvitaan luottamusta prosessiin – siihen, että tuloksia syntyy vähitellen ja että prosessille on annettava aikaa.
Sparraava kulttuuri
Miten oppiminen ja tietäminen elävät rinnakkain sinun työpaikallasi? Tunnistatko harmonian vai ohjaako paine useimmiten tietämään ja antamaan suoran vastauksen? Miten silloin raivataan tilaa oppimiselle ja uuden luomiselle? Milloin ja missä tilanteissa on lupa heittäytyä ihmettelemään ja tutkimaan.
Kun työyhteisön vuorovaikutusta ohjataan keskinäisen sparrauksen suuntaan, arjen oivallukset saavat tilaa. Arvostava haastaminen on vuorovaikutusta, jossa autetaan toista löytämään omia voimavarojaan ja ottamaan niitä käyttöön. Työyhteisössä on keskinäisen sparrauksen kulttuuri, jossa arjen kohtaamiset synnyttävät synergiaa. Vuorovaikutus on luottamusta ja keskinäistä arvostusta vahvistavaa. Sellaista, jossa uudistuminen kukoistaa.
Muutoksen tuki
Työyhteisön muutoksissa sparraava kulttuuri tukee onnistumista. Kun muutoksessa tarvitaan keskustelua, joka luo yhteistä ymmärrystä tavoitetilasta ja muutoksen luonteesta, henkilöstön keskusteluun osallistuminen on luontevaa. Ja silloin keskustelu itsessään on uutta luovaa.
Kun muutosmatkalla kirkastetaan sitä, mistä on kyse ja mihin ollaan menossa, on mietittävä, mikä säilyy ja mitä uutta tarvitaan sen rinnalle. On opittava uutta ja luotava uusia käytäntöjä, mutta niiden rinnalle tarvitaan tukea myös poisoppimiseen. On tunnistettava, mistä luovutaan ja saatava tukea luopumisen käytännön soveltamiseen. Abstraktioista on päästä arjen tekemisen tasolle, jotta muutos käytännössä onnistuu.
Johtaminen viitoittaa tietä
Muutoksen etenemistä ja onnistumisia kannattaa opetella huomaamaan ja sanoittamaan. Motivoi jatkamaan ja tukee hyvää muutosmatkaa. Sanoittamisen kehittyy, kun sitä harjoittelee. Kollegiaalinen tuki on tärkeää ja palautetta kannattaa tietoisesti käyttää vahvistamisen välineenä. Oppimisen kulttuuri kulkee käsi kädessä palautekuttuurin kanssa. Niiden kukoistamista ohjaa johtamiskulttuuri, se, millaisesta filosofiasta johtaminen kumpuaa ja miten johtajat esimerkillään näyttävät suuntaa ja mallia.
Mietittäväksi
- Millainen oppimisen kulttuuri sinun työpaikallasi on?
- Miten johtaminen tukee oppimista?
- Miten itse etsit ja löydät oppimisen paikkoja työarjessasi?
- Millaista tukea itse kaipaat?
- Olisiko nyt hyvä hetki hyödyntää myös ulkopuolisen fasilitaattorin ja coachin palveluja?
Lue lisää työyhteisön uudistumisesta tästä blogitekstistä Hyvä muutos työyhteisössä – Tukea uudistumiseen.
Hae tukea pk-yrityksen uudistumiseen – Lue Elyn rahoituksesta tästä