Perehdytys – tavoitteellinen startti vai välttämätön paha

Posted on Posted in Blogi, Valmennukset

Perehdytys – tavoitteellinen startti vai välttämätön paha

Uuden työntekijän vastaanotto on mahdollisuus, joka kannattaa käyttää hyvin. Ensivaikutelma syntyy nopeasti – ja ohjaa voimakkaasti tulijan ajattelua ja toimintaa.

Tulijan mielessä on joukko kysymyksiä, vaikkei hän niitä ääneen kysyisikään.
– Mitä minulta odotetaan?
– Mikä täällä on tärkeää?
– Mihin minua kannustetaan?
– Mitä annan itsestäni ja osaamisestani?
– Mitä tapahtuu, jos teen virheitä / en onnistu toimimaan ohjeiden mukaan? jne.

Hyvin hoidetussa perehdytysprosessissa kysymykset tunnistetaan – myös ääneen lausumattomat – ja niihin annetaan vastauksia strategiaan ja arvoihin pohjautuen.  Perehdytys on tietoista ja systemaattista, mutta samalla sopivasti joustavaa tulijoiden erilaisuus ja mahdollisuudet tunnistaen.

Hyvässä perehdytyksessä tunnistetaan, että esimies ja muut perehdytystä hoitavat antavat vastauksia omalla esimerkillään. Teot vaikuttavat voimakkaammin kuin sanat, mikäli niiden välillä on ristiriitaa. Kun työpaikalla on tunnistettu, mitä tulijan on tärkeä oppia ja ymmärtää ja edetään suunnitelmallisesti, keskinäinen arvostus vahvistuu. Ja tulija siirtyy nopeammin tuottavaan työntekoon. Kun perehdytysmalli on tehty näkyväksi, se luo yhteisen kielen ja avaa mahdollisuuden yhteiseen tarkasteluun.

Kun tulija tuntee olevansa odotettu, luottamuksen hyvä kierre on alkamassa. Tulija tuo mukanaan asenteensa ja osaamisensa ja odottaa mahdollisuutta niiden hyödyntämiselle. Pallo on työnantajalla.

Työpaikalle tulijan vastaanotto on tulikoe. Tekee näkyväksi, ovatko kerrotut arvot ja käytännön tekeminen yhtä. Vastaavatko puheet ja teot toisiaan?

Perehdytysohjelman laadinta pakottaa tekemään näkyväksi tekemisen tapaa ja kulttuuria. Tapa, jolla tulija perehdytetään, itsessään kertoo, millaista toimintaa, vastuullisuutta ja aktiivisuutta häneltä odotetaan. Kertoo, vaikkei sitä sanoiksi puettaisi.

Turvallisuus on perehdytyksessä aina tärkeää. Tuotantotyössä turvallinen sisäänajo konkretisoituu moniin fyysistä turvallisuutta varmistaviin käytäntöihin. Kun tulija huomaa ihmisten ympärillään toimivan kuten häntä itseään ohjeistetaan, ollaan sosialisaation ytimessä. Uudelle työyhteisön jäsenelle on syntymässä turvallisen työnteon rutiini – ja turvallisuuden kulttuuri vahvistuu entisestään.

Laajemmin ottaen turvallisuutta on tärkeää luoda myös antamalla tekemiselle selkeä suunta, raamit ja merkitys. Onnistuu, kun strategian ja arjen pelisääntöjen yhteys on kiinteä. Onnistuu, kun toiminnan pelisäännöt ovat selkeät eli riittävän usein päivitetyt ja yhdessä läpi käydyt.

Mietitty ja arvostukseen pohjautuva perehdytyskäytäntö luo psykologista turvallisuutta. Arvostukseen kytkeytyvä turvallisuus vahvistaa luottamusta. Kun luottaa, uskaltaa asettua alttiiksi uudelle. Uskaltautuu olemaan tietämättä, avaamaan uusia ovia ja oppimaan.

On inhimillistä haluta olla osa jotakin isompaa, kuulua joukkoon ja tehdä työtä, jolla on merkitys. Miten tämä kaikki teillä puetaan sanoiksi ja teoiksi?

Perehdytyksestä edetään kohti tehtäväkohtaista työnopastusta, mikä etenkin tuotantotyössä onnistuu parhaiten, kun siihen on nimetyt ja koulutetut opastajat. Kun haluat keskustella lisää myös opastuksesta, olethan yhteydessä!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *