Tunteet työpaikalla – Ei ole sama, millä fiiliksellä töitä tekee
Tunteet nostetaan pöydälle puheenaiheiksi entistä useammin – tämän olen valmentajana huomannut. Olipa kyse johtoryhmän valmennuksesta, esimiesten sparrauksesta tai tiimin tukemisesta, kaikissa on keskiönä yhteistyö.
Havainto kulkee tulkinnan kautta
Työssä on tärkeä pelata samaan maaliin, mutta ajatusten ja toimintatapojen erilaisuus nostattaa tunteita. Aina ei ymmärrä, mistä toisten sanat ja tekeminen oikein kumpuavat.
Kun reagoimme toisten tekemisiin, emme reagoi suoraan itse tekoon, vaan siihen, minkä merkityksen tekemiselle annamme. Toisen hiljaisuus voi minulle merkitä välinpitämättömyyttä ja kysymys voi kuulostaa epäilyltä tai kontrilta. Havainto kulkee tulkinnan kautta – ja sitten reagoimme tulkinnan mukaisesti.
Aloita omasta navasta
Kun työssä haluaa ymmärtää paremmin sekä omaa että muiden tekemistä, kannattaa vähän tutkia tunteita. Oma napa on lähimpänä eli itsestä ja omista tunteista on hyvä aloittaa.
Jokaisella tunteella on tarkoituksensa. Kun tunnistaa pintaan nousseen tunteen, voi lähteä tutkimaan, mitä se kertoo. “Kas vain, olenpas ärsyyntynyt tästä. Mikä tässä näin nyppiikin?” -tyyppiset kysymykset auttavat ymmärtämään tunnetta. Tuloksena oppii jotakin itsestään ja tilanteesta. Hyötynä myös se, että negatiivisten tunteiden tunnistaminen ja nosto aivojen frontaalilohkon tietoiseen ajattelun käsittelyyn, vähentää negatiivisen tunteen voimaa. Tuloksena todennäköisesti myös parempia päätöksiä.
Ymmärrystä ja sävyjä
Kun asiantuntemus jostakin asiasta lisääntyy, alkaa nähdä enemmän sävyjä. Kun päätän nähdä enemmän tunteita, opin ja ymmärrän paremmin niiden vaikutusta tekemiseen. Toisten tunnetilojen ymmärtäminen avaa mahdollisuuksia parempaan yhdessä työskentelyyn. Huomioimalla toisen tunteen “Sä näytät vähän huolestuneelta” vahvistan samalla arvostuksen kokemista. Ei huonoa, jos tarkoitus on tehdä yhdessä hyvää yhteistyötä. Tulla huomatuksi tunteineen on vahvistava kokemus.
Mitä tunteita kannattaa vahvistaa?
Millainen on se tunneilmasto, jossa oma tiimi parhaiten etenee kohti tavoitteita? Osa koetuista tunteista vahvistaa tavoitteiden toteutumista. Osa puolestaan ohjaa fokuksen ihan muualle. On vahvistavaa miettiä, mitä tunteita haluamme yhdessä kokea työtä tehdessämme. Innostusta, iloa, ylpeyttä, luottamusta, kiitollisuutta ..?
Kun tunnistamme, mitä haluamme vahvistaa, voimme tietoisesti ryhtyä toimiin. Johdolla ja esimiehillä toki on suurin vaikutusvalta siihen, millä fiiliksellä organisaatiossa töitä tehdään. Toisaalta jokainen meistä saa onneksi päättää oma asenteensa ja mielensä toiminnan, eikö.
Miten itse vastaisit esim. näihin?
- Mitkä tunteet vahvimmin kuvaavat oman tiimisi toimintaa?
- Mitä haluatte vahvistaa? Entä mitä vähentää?
- Millainen tunne on hämmennys? Mitä se sinulla / teillä saa aikaan?
- Entä uteliaisuus? Mihin kohdistuu ja miten vaikuttaa teillä?
- Tunnetko usein VAU-tunnetta? Millainen se on ja mihin kohdistuu?
Jos kiinnostaa vahvistaa oman tiimin / työyhteisön tekemistä taitavammalla tunteiden käsittelyllä, olethan yhteydessä!
